Evan kanssa pihalla

Huvilasta & Huussista tuttu suunnitteluhortonomi Eva Wuite on tehnyt piha- ja maisemasuunnitteluja jo yli 10 vuoden ajan ympäri Suomea.

Nyt ulos leikkaamaan hedelmäpuita!

Hedelmäpuiden oksia voi leikata niin kauan, kun puu on lepotilassa eli lehtisilmut eivät ole vielä avautuneet. Leikkaaminen vahvistaa oksistoa, parantaa satoa ja ehkäisee tauteja.

Teksti: eva Wuite kuvat: toimitus, istockphoto

Leikkaamalla hedelmäpuita oksisto harvenee, jolloin latvuksesta tulee ilmava. Aurinko ja ilma pääsevät latvuksen sisään, sadosta tulee parempi eikä puu ole niin altis hedelmäruvelle. Oksat myös vahvistuvat eivätkä repeile helposti.

Kaikkia hedelmäpuita voi leikata maaliskuussa ennen lehtisilmujen turpoamista. Kirsikka-, kriikuna- ja luumupuut vuotavat keväisin mahlaa, joten niiden leikkaus on ajoitettava maaliskuulle tai jätettävä loppukesään. Nämä puut tarvitsevat vain vähäistä leikkausta. Melko hitaasti kasvavaa päärynäpuuta ei tarvitse leikata yhtä usein kuin omenapuuta.

Istutusleikkaus

Jos taimen latva- ja sivuversot ovat pitkät, ne on leikattava istutuksen yhteydessä. Syksyllä istutetut leikataan seuraavana kevättalvena.

Leikkaa ns. kilpalatva kokonaan pois. Lyhennä pääversoa n. 30 cm ylimmän sivuverson kohdalta ja sivuversojen pituutta kolmannes. Poista myös n. 50 cm rungon alaosasta kasvavat versot ja kaikki vioittuneet ja voimakkaasti latvuksen sisään kasvavat versot.

Ylläpitoleikkaus

Poista latvuksen sisään kasvavat, toisiaan hankaavat sekä liian alhaalla olevat oksat. Nuoria puita leikataan 2–5 vuoden välein.

Latvuksesta tulee leveämpi, jos teräväkulmaiset oksat sidotaan nauhalla ja kiinnitetään maassa olevaan kiveen.

Vanhempien hedelmäpuiden hoitoleikkauksella ylläpidetään saavutettua, luonnollista muotoa. Poista n. 10 % lehvästöstä, rungon alaosasta kasvavat versot ja juuriversot. Poista myös vau- rioituneet ja kuolleet oksat. Hoitoleik- kauksia tehdään 5–7 vuoden välein.


Oikea leikkauskohta on 0,5 cm muodostuneen silmun yläpuolelta (1) tai oksankauluksen yläpuolelta siten, että leikkaus ei jätä tappia (2) eikä ole liian rungonmyötäinen (3). Paksu oksa leikataan useammassa osassa, ettei se repisi katketessaan puun kuorta. Lopuksi oksa leikataan tyvestä niin, että oksankaulus jätetään paikoilleen.

Ajankohtaista nyt!

Puutarhan kalkitseminen ja lannoitus

Kalkin on hyvä imeytyä maahan ennen pihan lannoittamista.

Kätevä tapa on levittää kalkki lumen päälle, jolloin se imeytyy helposti.

Kalkki vähentää maan happamuutta, jolloin ravinteet ovat paremmin kasvien käytettävissä.

Älä kalkitse happaman maan kasveja, kuten havukasveja, hortensioita, pensasmustikoita ja alppiruusuja.

Kevätlannoitus sisältää paljon typpeä, joka käynnistää keväisen kasvun.

Lannoituksen jälkeen on puutarha kasteltava heti.

vinkki

Enemmän kastelua!

Yleisin syy kituliaasti kasvavaan puutarhaan on niukka kastelu. Sadevesi jää usein vain maan pintakerrokseen juurien ollessa paljon syvemmällä – jano ei lähde, jos vain tukka kastuu! Vesi on helppo keino saada kasvit kasvamaan nopeasti, edellyttäen tietenkin, että kasveilla on oikea määrä kunnon multaa.

Paras kasteluajankohta on aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Poutasäällä on koko puutarha kasteltava kerran viikossa, kylmällä ja sateisella säällä hieman harvemmin.

Helpoin tapa on kastella sadettimilla, mutta silloin ne on kohdistettava pitemmäksi aikaa puille ja pensaille.

Kastele nuoria puita kerralla > 90 l/puu eli n. 9 sangollista, pensaita ja köynnöksiä 60 l/m2, pe- rennoja ja koristeheiniä 20–30 l/m2 ja nurmikkoa 2–3 l/m2.

Ajankohtaista nyt!

Puutarhan kalkitseminen ja lannoitus

Kalkin on hyvä imeytyä maahan ennen pihan lannoittamista.

Kätevä tapa on levittää kalkki lumen päälle, jolloin se imeytyy helposti.

Kalkki vähentää maan happamuutta, jolloin ravinteet ovat paremmin kasvien käytettävissä.

Älä kalkitse happaman maan kasveja, kuten havukasveja, hortensioita, pensasmustikoita ja alppiruusuja.

Kevätlannoitus sisältää paljon typpeä, joka käynnistää keväisen kasvun.

Lannoituksen jälkeen on puutarha kasteltava heti.

vinkki

Enemmän kastelua!

Yleisin syy kituliaasti kasvavaan puutarhaan on niukka kastelu. Sadevesi jää usein vain maan pintakerrokseen juurien ollessa paljon syvemmällä – jano ei lähde, jos vain tukka kastuu! Vesi on helppo keino saada kasvit kasvamaan nopeasti, edellyttäen tietenkin, että kasveilla on oikea määrä kunnon multaa.

Paras kasteluajankohta on aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Poutasäällä on koko puutarha kasteltava kerran viikossa, kylmällä ja sateisella säällä hieman harvemmin.

Helpoin tapa on kastella sadettimilla, mutta silloin ne on kohdistettava pitemmäksi aikaa puille ja pensaille.

Kastele nuoria puita kerralla > 90 l/puu eli n. 9 sangollista, pensaita ja köynnöksiä 60 l/m2, pe- rennoja ja koristeheiniä 20–30 l/m2 ja nurmikkoa 2–3 l/m2.