PIENTAlOtoHTORI

vesiputket

Samassa kupariputkessa on kolme suihkuavaa putkivuotoa.
Samassa kupariputkessa on kolme suihkuavaa putkivuotoa.

Varaudu vesivuotoihin

Vesivuotovahinkoja sattuu yhä enemmän, ja niiden korjaukset on usein tehty puutteellisesti. Tunnistamalla riskit voit ennaltaehkäistä putkivuotoja ja muita vuotovahinkoja.

Teksti ja kuvat: Matti Kaijomaa

Vuotovahinkojen määrä kasvaa koko ajan. Finanssialan Keskusliiton tilastojen mukaan vuonna 2014 vuotovahinkoja tapahtui 39 000 kpl, ja vakuutusyhtiöt maksoivat näistä korvauksia 152 miljoonaa euroa. Vastaavat luvut vuonna 1988 olivat 22 000 vahinkoa ja niistä maksettiin 35 miljoonan euron korvaukset. Luvuissa on mukana myös yritysvakuutuksista maksetut korvaukset. Mitkä sitten ovat tyypillisimmät vuotoriskit, ja miten niihin tulisi jo pientalon huollossa sekä uudisrakentamisessa varautua?

Teknistä käyttöikää on syytä kunnioittaa

Varsinkin putkien kohdalla teknisen käyttöiän täyttyminen tarkoittaa suoraan lisääntyvää vuotovahingon riskiä. Sama koskee myös astianpesukoneiden ja pyykinpesukoneiden poistovesiletkuja sekä tulovesiputkia ja niiden liitäntöjä.

Vanhempien kiinteistöjen vuotoriskiä lisää putkien asennustapa. Tyypillinen tapa 1950–1970-luvuilla oli asentaa putket rakenteiden sisään mm. kerroksellisiin alapohjarakenteisiin, joita tuolloin hyvin usein käytettiin. Piilossa alkavaa ns. tihkuvuotoa on täysin mahdotonta huomata, ja rakenteille aiheutuneet vauriot voivat olla vakavia ennen kuin vuoto havaitaan.

Myös käytetyissä materiaaleissa on eri aikakausina ollut paljon laatuvaihtelua, joten vuotovahingon ennustaminen on erityisen vaikeaa. Vastaan on tullut tapauksia, jossa kuparinen käyttövesiputki on syöpynyt puhki muutamassa vuodessa.

Vuotovahinkojen korjaukset on usein tehty puutteellisesti

Pääsääntöisesti vuotovahingot korvataan joko kiinteistön vakuutuksesta tai kotivakuutuksesta. Vakuutusyhtiö korvaa rakenteiden korjaamisen sille tasolle, mitä ne olivat vahingon tapahtumahetkellä. Itsellä on tullut vastaan ­useita tapauksia, joissa ei vuotovahingon lisäksi ole huomioitu mitenkään talon muita ongelmia tai riskejä.

Muutaman vuoden takaa muistuu mieleen asuntokauppaan liittyvä riitatapaus, jossa 1940-luvun talon alapohjassa vanhat käyttövesiputket olivat vuotaneet. Alapohjarakenteena oli betonilaatan päälle koolattu puulattia, jossa lämmöneristeenä oli aikakaudelle tyypillisesti kutterinlastu-sahanpuruyhdistelmä ja putket oli asennettu alapohjan lämmöneristekerrokseen. Vakuutusyhtiö oli teettänyt korjauksen urakoitsijalla. Korjauksesta ei ollut tehty suunnitelmaa tai työselitystä, eikä korjauksesta ollut muutakaan dokumentaatiota saatavilla, ei edes valokuvia. Korjaus oli tehty myyjän vakuutuksesta. Ostaja alkoi lähes heti sisään muuton jälkeen oireilla kohteessa, vaikka lattioiden uusimisesta oli kulunut alle 2 vuotta.

Asiaa lähdettiin tarkemmin selvittämään. Alapohjarakenteiden avausten yhteydessä havaittiin, että kutterinlastu ja sahanpuru oli korvattu mineraalivillalla, mutta vanhaa vaurioitunutta purua oli kuitenkin jäänyt villojen joukkoon. Myyjän kertoman mukaan alapohjan betonilaattaa oli kuivattu monta viikkoa, ja se oli kuivausliikkeen mittauksissa todettu kuivaksi. 2 vuoden kuluttua betonilaatta oli uudestaan märkä. Tämä johtui siitä, että tontti oli savimaata ja alapohjan betonilaatta oli valettu lähes suoraan saven päälle, kuten aikakauden tapana oli tehdä. Maakosteus oli siis noussut savimaasta juuri kuivattuun betonilaattaan. Rakenteiden kosteus ei siis pelkästään johtunut putkivuodosta. Remontissa olisi tullut ehdottomasti huomioida myös maakosteus.

Toisessa tapauksessa omistaja oli itse korjannut kahden eri putkivuodon aiheuttamat vauriot. Uuden ostajan alkaessa remontoida kohdetta laajemmin paljastui pintojen alta molemmista kohti korjaamattomia, toki jo nyt kuivuneita vaurioita. Ostajan ja myyjän välille asiasta syntyi asuntokauppariita. Tässäkään tapauksessa ei korjauksista ollut mitään dokumentaatiota käytettävissä.

Putkityöt kannattaa teettää alan ammattilaisella

Mikään laki ei kiellä putkitöiden tekemistä ilman pätevyyttä, mutta pätevän asentajan käyttö on enemmän kuin suositeltavaa. Itselleni on tullut vastaan mm. tapaus, jossa vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta putkivuotoa sillä perusteella, että putkiasennus oli tehty omatoimisesti. Tapauksessa omatoimisesti tehty putkiliitos alkoi vuotaa ja kasteli lähes koko omakotitalon. Jos asennuksessa olisi käytetty ulkopuolista urakoitsijaa, olisi vahinko todennäköisesti korvattu urakoitsijan vastuuvakuutuksesta.

Putkityöt vaativat yleensä erityistyökaluja ja jo senkin takia ne on järkevää antaa ulkopuolisen ammattilaisen hoidettavaksi. Rakennus- tai toimenpideluvan vaativissa töissä, esim. remontin yhteydessä tehtävissä muutostöissä, rakennusvalvonnat vaativat ns. KVV-vastaavan nimeämisen, joka vastaa siitä, että työt tehdään suunnitelmien ja voimassa olevien ohjeistusten mukaisesti.

Miten putkivuotoihin voi sitten varautua?

Uudisrakentamisessa putkivuotoihin tulee varautua mm. siten, että rakenteisiin asennettavat putket asennetaan suojaputkiin ja esim. jakotukit ja lämminvesivaraajat sijoitetaan vedeneristettyihin tiloihin. Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK), osassa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet, 1998) sanotaan:

”Vesijohdot tulisi sijoittaa näkyville tai koteloon, josta vuodon sattuessa vesi ei pääse tunkeutumaan rakenteisiin vaan ohjataan sopivaan kohtaan vuodon havaitsemiseksi. Putket tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa. Jos tilassa ei ole lattiakaivoa, sijoitetaan vesijohtoverkostoon kytketyn laitteen alle vesitiivis, viemäriin johtavalla ylijuoksuputkella varustettu kaukalo tai laitteenalusta tehdään vesitiiviiksi niin, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita. Vesitiivis alusta nostetaan seinälle niin, että mahdollinen vuotovesi ei pääse rakenteisiin lattian ja seinän liitoksen kautta.”

Lisäksi vesi- ja viemärilaitteistosta on määräyksiä ja ohjeita Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot.

Vanhojen kohteiden remonttien yhteydessä em. määräyksiä ja ohjeita on syytä pyrkiä noudattamaan. Tärkein asia vanhoissa kohteissa on uusia ikääntyneet putket ennen kuin ne alkavat vuotaa.

Itse kohteen käytön aikana putkiliitoksia ja vettä käyttäviä kodinkoneita on hyvä tarkkailla. Pesukoneiden poistoletkut kannattaa vaihtaa ennen kuin ne alkavat vuotaa. Astianpesukoneen alla kannattaa käyttää suojakaukaloa, jotta mahdollinen koneen takana tapahtuva vuoto tulee esille ennen kuin vesi pääsee rakenteisiin.

Tyypillinen vuotovahinko on myös lämminvesivaraaja. Varaajan alustaan kannattaa kurkistaa viikkosiivousten yhteydessä. Myös vesimittaria kannattaa tarkkailla: mikäli mittari pyörii tai liikkuu, vaikka kulutusta ei ole, on se todennäköisesti merkki putkivuodosta. Lämmitysjärjestelmän putkissa oleva vuoto paljastuu yleensä lisääntyneenä vedenlisäämis- tai ilmaamistarpeena. Viemärivuodoissa selkeä aistinvaraisesti havaittava viite vuodosta voi olla viemärin haju.

ÄLÄ TEE NÄIN !

Älä asenna vettä käyttäviä kodinkoneita kuiviin tiloihin!

Älä asenna putkia rakenteiden sisään ilman suojaputkia!

Älä tee putkitöitä itse!

Pientalo ja piha -lehden Pientalotohtori, rakennusinsinööri Matti Kaijomaa on kuntotarkastanut tuhansia taloja. Hän työskentelee Raksystems Insinööritoimisto Oy:ssä.

Onko sinulla kysyttävää talostasi?

Jos sinua mietityttää jokin asia talossasi ja haluaisit saada Pientalotohtorilta mielipiteen, voit esittää kysymyksesi osoitteessa www.pientalojapiha.fi/ pientalotohtori

ÄLÄ TEE NÄIN !

Älä asenna vettä käyttäviä kodinkoneita kuiviin tiloihin!

Älä asenna putkia rakenteiden sisään ilman suojaputkia!

Älä tee putkitöitä itse!

Pientalo ja piha -lehden Pientalotohtori, rakennusinsinööri Matti Kaijomaa on kuntotarkastanut tuhansia taloja. Hän työskentelee Raksystems Insinööritoimisto Oy:ssä.

Onko sinulla kysyttävää talostasi?

Jos sinua mietityttää jokin asia talossasi ja haluaisit saada Pientalotohtorilta mielipiteen, voit esittää kysymyksesi osoitteessa www.pientalojapiha.fi/ pientalotohtori