PIENTAlOtoHTORI Pientalojen lisäeristäminen

Kellarin maanvastainen seinä on lämmöneristetty ulkopuolelta.
Kellarin maanvastainen seinä on lämmöneristetty ulkopuolelta.

Lisäeristämisellä energiatehokkuutta – ja väärin tehtynä kosteusvaurioita

Lisälämmöneristys on tehtävä olemassa olevien rakenteiden ehdoilla. Selvitä vanhojen rakenteiden kunto ennen remonttia ja ota projektiin mukaan korjausrakentamiseen erikoistunut suunnittelija, niin vältyt monelta harmilta.

Teksti ja kuvat: Matti Kaijomaa

Energian säästäminen on tämän päivän jatkuva puheenaihe. Uudisrakentamisen lämmöneristysvaatimuksia tiukennetaan koko ajan, tavoitteena on muutaman vuoden kuluttua jopa ns. nollaenergiatalot, joissa rakennuksen lämmittämiseen ei kuluisi energiaa ollenkaan.

Energiansäästötrendi on johtanut myös siihen, että vanhoja pientaloja halutaan remontoida entistä energiatehokkaammiksi. Energiatodistuksen vaatiminen jatkossa kaupanteon yhteydessä myös ennen vuotta 1980 rakennetuille taloille ei ainakaan vähennä näitä aikeita.

Lisäeristys vanhojen rakenteiden ehdoilla

Kun jo olemassa olevaa vanhaa pientaloa halutaan lisälämmöneristää, tulee se tehdä aina vanhojen rakenteiden ehdoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uuteen taloon sopivat eristysmateriaalit ja asennustavat eivät välttämättä toimi vanhassa talossa. Samat ratkaisut eivät myöskään toimi hirsitalossa ja mineraalivillalla eristetyssä talossa tai kivirunkoisessa talossa.

Ennen lisälämmöneristämistä ja sen suunnittelua vanhojen rakenteiden kunto on ehdottomasti syytä selvittää kuntotutkimuksella. Varsinkin puurunkoisissa taloissa on rakenteiden kunto syytä selvittää rakenteita avaamalla. Mikäli vanhassa rakenteessa on vaurioita, on ne luonnollisesti järkevää korjata samassa yhteydessä.

Tarkastuksilla on tullut vastaan kohteita, joissa esimerkiksi vanha maalattu julkisivulaudoitus on purueristeisessä talossa jätetty purkamatta ja uudet rakenteet lämmöneristeineen on asennettu suoraan päälle. Tällöin mahdolliset vanhat vauriot ovat jääneet uuden nätin ulkokuoren alle.

Kun lisäeristämistä suunnitellaan, on avuksi järkevää ottaa vanhojen kohteiden korjauksiin erikoistunut rakennesuunnittelija. Tänä päivänä löytyy mm. laskentaohjelmia, joilla pystytään arviomaan sisäilman kosteuden tiivistymisriskiä rakenteeseen erilaisilla lisälämmöneristysratkaisuilla ja eristepaksuuksilla.

Vesihöyrynläpäisevyys ja tuuletus varmistettava

Kaikkein olennaisinta on pohtia sitä, miten mahdollisesti sisäilmasta rakenteisiin pääsevä sisäilmankosteus pääsee sieltä myös poistumaan. Tämä seikka jää usein huomioimatta ja tässä sattuu myös eniten virheitä.

Märkätilojen käyttö, ruuanlaitto, pyykkien kuivaaminen ja jo ihmiset itse aiheuttavat sisäilmaan merkittävän kosteuslisän. Tämä ylimääräinen kosteus ei siis saa päästä rakenteisiin, ei ainakaan niin pitkäksi aikaa, että se alkaisi vaurioittaa rakenteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,että vesihöyryn vastukseltaan tiivistä materiaalia ei tule asentaa ulkoseinän, alapohjan tai yläpohjan ulkopintaan. Lisäksi lämmöneristyksen ulkopuolelle tulee järjestää aina tuuletusrako tai -väli, josta mahdollinen rakenteeseen pääsevä sisäilman kosteus pääsee tuulettumaan pois.

Lisälämmöneristämisen haasteet eri rakenteissa

Alapohjarakenteissa tyypillisin virhe on vanhan rossipohjan eristäminen alapuolelta tuuletustilasta liian tiiviillä materiaalilla. Vastaan on tullut tapaus, jossa neljän vuoden kuluttua lisälämmöneristämisestä alapohjarakenne oli lattiasienen valloittama ja purkukuntoinen. Toisessa tapauksessa puurakenteisen rossipohjan alapintaan oli niitattu ja teipattu tiiviisti höyrynsulkumuovi tarkoituksena estää lattioissa koettu vedontunne ja kylmyys. Alapohjarakenne oli tiivistämisestä 10 vuoden kuluttua kokonaisvaltaisen korjauksen tarpeessa. Syynä oli sisäilman kosteuden tiivistyminen tiiviin muovin pintaan. Vedon tunne lattioista hävisi, mutta samalla aiheutettiin rakenteeseen mittava kosteusvaurio.

Vanhojen kohteiden, esimerkiksi rintamamiestalojen, kellaritilojen remontoinnin yhteydessä mietitään usein myös alapohjan lisäeristämistä. Käytännössä tämän toteuttaminen ilman vanhan alapohjarakenteen purkamista on lähes mahdotonta. Lämmöneristyksen oikea paikka on betonilaatan alla, jolloin rakenne jää lämpimän puolelle. Rakenteen korottaminen ylöspäin vie huonekorkeutta, joka yleensä on jo muutenkin kellaritiloissa niukka. Vastaan on tullut tapauksia, joissa betonilaatan päälle on asennettu puukoolaus ja mineraalivillaeristys. Tällainen rakenne on nykyisin luokiteltu riskirakenteeksi eikä siis ole enää suositeltava rakenneratkaisu.

Ulkoseinissä lisälämmöneristämisen periaatteena on, että lämmöneristys pyrittäisiin asentamaan rakenteen ulkopuolelle, jotta vanha rakenne jää kuivan ja lämpimän puolelle. Jonkin verran käytetään myös sisäpuolisia eristyksiä mm. uretaanilevyllä tehtynä. Tällaisissa ratkaisuissa tulee kuitenkin aina miettiä tiiviin eristysratkaisun vaikutukset vanhan kohteen ilmanvaihtoon. Yleensä ilmanvaihtoa joudutaan tällaisissa lisäeristysratkaisussa tehostamaan.

Yläpohjarakenteissa tulee haasteeksi yläpohjatilan korkeus, varsinkin räystäsalueilla. Rakenteita ei alun perin ole esimerkiksi 1960-luvun loivissa harjakattotaloissa suunniteltu lisälämmöneristettäväksi. Sama asia tulee vastaan myös tasakattotaloissa. Jotta lisälämmöneristäminen saadaan toteutettua kosteusteknisesti oikein ja riittävä tuuletus järjestettyä, on yleensä pakko myös korottaa vesikattorakenteita. Tämän vuoksi lisälämmöneristäminen kannattaa tehdä kattoremontin yhteydessä, jolloin tuuletuksen vaatimat rakennemuutokset on helppo samalla toteuttaa. Pelkkä puhallusvillan lisääminen yläpohjaan ei siis ole riittävä toimenpide, ja ainakin on huolehdittava siitä, että lisäeristeitä asennettaessa ei tukita yläpohjan tuuletusta räystäillä.

Oma lukunsa ovat vesikaton suuntaiset ns. vinot sisäkatot, joissa lisälämmöneristäminen onnistuu vain sisäpuolelta, mikäli rakennetta ei haluta lähteä ulospäin korottamaan.

Työn suunnitteluun ja valvontaan kannattaa panostaa

Kun lisäeristämistä aletaan suunnitella, kannattaa mukaan ottaa jo hankkeen alkuvaiheessa korjausrakentamiseen erikoistunut suunnittelija ja selvittää hänen avustuksellaan eri eristämisvaihtoehtojen plussat ja miinukset. Näin saadaan selville kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuva ja kosteusteknisesti toimiva ratkaisu. Työvaiheita on syytä myös valvoa ja dokumentoida ne hyvin. Tästä on erityisesti hyötyä siinä vaiheessa, kun kohdetta aletaan myydä eteenpäin.

Pientalo ja piha -lehden Pientalotohtori, rakennusinsinööri Matti Kaijomaa on kuntotarkastanut tuhansia taloja. Hän työskentelee Raksystems Insinööritoimisto Oy:ssä.

Onko sinulla kysyttävää talostasi?

Jos sinua mietityttää jokin asia talossasi ja haluaisit saada Pientalotohtorilta mielipiteen, voit esittää kysymyksesi osoitteessa www.suomela.fi.

Pientalotohtori vastaa

Kylpyhuoneen lisäilmanvaihto

Voiko painovoimaisella ja huippuimurilla varustettua ilmanvaihtojärjestelmää tehostaa liittämällä kylppärin ilmanvaihtokanavaan lisäpoistopuhaltimen? Vai miten kylppärin ilmanvaihtoa olisi hyvä tehostaa muuten?

Petteri

Vastaus:

Voi tehostaa kanavapuhaltimella, kun tehostus on esim. aika- tai kosteusohjattu. Tehostuksen ollessa päällä riskinä on, että painesuhteet muuttuvat niin, että sisäilma on alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tämän seurauksena, jos rakenteissa on esim. mikrobivaurioita, voivat haitat siirtyä sisäilmaan (mm. haju). Paras vaihto-ehto on se, että kylppärin kanava on kytketty poistoilmanvaihtoon, eli teidän tapauksessanne huippuimuriin. Silloin imurissa tulisi olla tehon säätö, jolla imurin toimintaa voidaan suihkun käytön jälkeen tehostaa hetkellisesti, yleensä n. 15 min riittää. Jos kylppärissäsi on avattava ikkuna, sitä kannatta ainakin kesäisin käyttää suihkun jälkeen tilan tuulettamiseen.

Kesämökille korkkilattia

Purimme vanhan saunan 70- luvulla rakennetun hirsimökin yhteydestä ja tarkoitus olisi tehdä sen tilalle keittiö. Nyt ongelmana on se, että lattia täytyy uusia ja koska siinä on vain valettu betoni, mietimme, voisiko siihen laittaa korkkilattian. Mökki on talvisin kylmillään.

Anu

Vastaus:

Koska mökkiä pidetään talvisin kylmänä, en suosittele korkkilattian asentamista. Korkki on herkkä kosteudelle, ja jos ei kosteusvaurioita tapahdu, niin ainakin muodonmuutoksia voi kosteudesta aiheutua. Keittiöön suosittelisin laattalattiaa ja sen alle nykyaikaista vedeneristystä.

Lähetä oma kysymyksesi pientalotohtorille osoitteessa www.suomela.fi.

Pientalo ja piha -lehden Pientalotohtori, rakennusinsinööri Matti Kaijomaa on kuntotarkastanut tuhansia taloja. Hän työskentelee Raksystems Insinööritoimisto Oy:ssä.

Onko sinulla kysyttävää talostasi?

Jos sinua mietityttää jokin asia talossasi ja haluaisit saada Pientalotohtorilta mielipiteen, voit esittää kysymyksesi osoitteessa www.suomela.fi.

Pientalotohtori vastaa

Kylpyhuoneen lisäilmanvaihto

Voiko painovoimaisella ja huippuimurilla varustettua ilmanvaihtojärjestelmää tehostaa liittämällä kylppärin ilmanvaihtokanavaan lisäpoistopuhaltimen? Vai miten kylppärin ilmanvaihtoa olisi hyvä tehostaa muuten?

Petteri

Vastaus:

Voi tehostaa kanavapuhaltimella, kun tehostus on esim. aika- tai kosteusohjattu. Tehostuksen ollessa päällä riskinä on, että painesuhteet muuttuvat niin, että sisäilma on alipaineinen ulkoilmaan nähden. Tämän seurauksena, jos rakenteissa on esim. mikrobivaurioita, voivat haitat siirtyä sisäilmaan (mm. haju). Paras vaihto-ehto on se, että kylppärin kanava on kytketty poistoilmanvaihtoon, eli teidän tapauksessanne huippuimuriin. Silloin imurissa tulisi olla tehon säätö, jolla imurin toimintaa voidaan suihkun käytön jälkeen tehostaa hetkellisesti, yleensä n. 15 min riittää. Jos kylppärissäsi on avattava ikkuna, sitä kannatta ainakin kesäisin käyttää suihkun jälkeen tilan tuulettamiseen.

Kesämökille korkkilattia

Purimme vanhan saunan 70- luvulla rakennetun hirsimökin yhteydestä ja tarkoitus olisi tehdä sen tilalle keittiö. Nyt ongelmana on se, että lattia täytyy uusia ja koska siinä on vain valettu betoni, mietimme, voisiko siihen laittaa korkkilattian. Mökki on talvisin kylmillään.

Anu

Vastaus:

Koska mökkiä pidetään talvisin kylmänä, en suosittele korkkilattian asentamista. Korkki on herkkä kosteudelle, ja jos ei kosteusvaurioita tapahdu, niin ainakin muodonmuutoksia voi kosteudesta aiheutua. Keittiöön suosittelisin laattalattiaa ja sen alle nykyaikaista vedeneristystä.

Lähetä oma kysymyksesi pientalotohtorille osoitteessa www.suomela.fi.