Joka tarpeeseen lämpöpumput

Maalämpö tuli taloon

Kerroimme kaksi vuotta sitten (Pientalo ja piha 5/2014) maalämpöpumpun asentamisesta vanhaan 125 m²:n rintamamiestaloon, jossa oli varaava sähkölämmitys vesikiertoisella patterijärjestelmällä. Taloon asennettiin Thermia Diplomat 8 kW -maalämpöpumppu, käyttövesivaraaja (180 l) sekä patteriverkoston puskurivaraaja (100 l), joita asennuksen tehnyt Laroc Energia Center oli suositellut.

Omistaja on ollut tyytyväinen lämpöpumpun toimintaan kahden käyttövuoden aikana: – Erityisen iloinen olen siitä, että otimme puskurivaraajan, koska vanhan järjestelmän aikaan alkoi talvi-iltaisin talossa kuulua epäsäännöllistä naksuntaa, kun kellarin viilennyt vesivaraaja alkoi taas lämmetä. Nyt tuo ärsyttävä ääni on poissa. Itse pumppuun ei ole asennuksen jälkeen tarvinnut koskea.

Myös talon ja käyttöveden lämmityksessä asukkaat ovat huomanneet muutoksen, sillä lämpö on nyt molemmissa paljon tasaisempaa. – Vanhassa järjestelmässä ei lämmin käyttö­vesi tahtonut riittää kylmien jaksojen iltoina, kun yösähköllä lämmennyt varaaja oli jo niin viileä. Talon sisätilan lämpötilaerot aamun ja illan välillä olivat huomattavat, talon isäntä kertoo.

Onko tullut säästöä?

Sähköyhtiön kotisivuilta tarkastettujen tietojen mukaan muutaman vuoden takainen sähkön vuosikulutus talossa oli 35 000 kW ja nyt se on noin 20 000 kW eli kulutus on laskenut lähes 43 %. Rahaa säästyy vuodessa n. 1 650 €. Kun pumpun kokonaishinta oli 16 800 € ja siitä vähennettiin kotitalousvähennyksen osuus (3 130 €), jäi jäljelle 13 670 €. Tällä säästöllä pumppu maksaa itsensä takaisin reilussa kahdeksassa vuodessa eli hieman Sulpun laskennallista takaisinmaksuaikaa (10 v) nopeammin.

Tietoa eri lämpöpumpuista


Investointikustannus asennettuna, ei sisällä lämmönjakojärjestelmää.

Säästöt on laskettu sähkön ja öljyn maksaessa 0,13 €/kWh (sähkö 13 c/kWh ja öljy 1,1 €/l 80 % vuosihyötysuhteella)

LÄHDE: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry

Ilmalämpöpumppu tuottaa lämmintä ilmaa lämmi­tykseen, toimii kesäisin myös jäähdytyslaitteena.

Lämmönlähde: Ulkoilma

Käyttökohde: Sopii kaikkialle, optimaalisin sähkö- tai puulämmitteisessä talossa. Suosittu viilennyslaite myös kesämökeillä ja kerrostaloasunnoissa.

Investointikustannus: 1 500–2 000 €

Säästöt vuodessa: 250–800 €

Kuvassa Daikin Emura -ilmalämpöpumppu, www.parhaatlämpöpumput.fi

Ilma-vesilämpöpumppu tuottaa lämmintä vettä lämmitykseen ja käyttövedeksi. Uudet laitteet toimivat paukkupakkasillakin.

Lämmönlähde: Ulkoilma

Käyttökohde: Uusiin ja vanhoihin taloihin öljylämmityksen tai vesikiertoisen sähkölämmityksen tilalle. Tarvitsee vara- järjestelmän (yleensä pumpun omat vastukset), mutta ei vaadi porauksia tai kaivamista.

Investointikustannus: 8 000–12 000 €

Säästöt vuodessa: 1 000–1 700 €

Kuvassa STIEBEL ELTRON WPL 10 AC -ilma-vesilämpöpumppu, www.stiebel-eltron.fi

Poistoilmalämpöpumppu tuottaa lämmintä vettä lämmitykseen ja käyttövedeksi, hoitaa ilmanvaihdon ja jotkin mallit myös jäähdytyksen.

Lämmönlähde: Ilmanvaihdon poistoilma

Käyttökohde: Pienehköihin uusiin tai vanhoihin omakoti- taloihin vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, tarvitsee lisälämmönlähteen (esim. tulisija).

Investointikustannus: 6 000–10 000 € (sis. ilmanvaihtolaitteen mutta ei kanava-asennuksia)

Säästöt vuodessa: 400–800 €

Kuvassa Scanvarm EX35S-65S -invertteripoistoilmalämpöpumppu, www.scanoffice.fi

Maalämpöpumppu tuottaa lämmintä vettä lämmitykseen ja käyttövedeksi.

Lämmönlähde: Auringon lämmittämä maa tai vesi

Käyttökohde: Sopii uusiin ja vanhoihin taloihin. Vesi­kiertoinen lattialämmitys on paras lämmönjakotapa, mutta lähes yhtä hyvä on vesikiertoinen patterijärjestelmä. Tarvitsee lämpökaivon tai keruupiirin eikä sovi kaikille tonteille. Kannattava etenkin suurissa taloissa.

Investointikustannus: 14 000–20 000 €

Säästöt vuodessa: 1 800–2 200 €

Kuvassa Atlantic Geolia Duo -maalämpöpumppu, www.atlantic.fi